Jääparta, kun et olis antanut puolalaisen tuplata..
Niin niin.. tuossa minulle kävi juuri kuten kaikille muillekin jotka elvyttivät puolalaisen chippimassia..
Itse kyllä taisin huikata johonkin väliin että "elkäättes nyte kasvattako ton puolalaisen massia", mutta sorruin kuitenkin itse samaan ja tämä seikka watuttaa minua yhä edelleen.
Ymmärrän silti itseäni (ja myös muita), sillä on käsiä ja pelitilanteita, joissa riskiä on otettava ja joissa ennakkoon kenties kokee itsensä melko vahvaksi voittaja ehdokkaaksi käsillä olevassa tilanteessa.
Muistan myös ärsyttävän hyvin, miten tuo puolalainen mongersi ilkeästi jotain siinä vaiheessa kun oli tiputtanut.., oliko se nyt simpura?n ja tuolloin itselleni vasta alkoi kehittyä tuollainen yhteishenki tyyliin "kostan simpuran tiputuksen".
Tuota ennen olin pelannut periaatteella: KAIKKI pelaajat ovat vihollisiani..
Minun olisi pitänyt pitää tuo asenne loppuun asti, sillä liiallinen hyvän olon tunne, johtuen turnauksen nautittavuudesta ja todella mukavista pelaajista, sai minut hiukan laskemaan suojauksiani ja pelaamaan ikäänkuin lepsummin, kuin mitä olin tehnyt kuin aiemmin.
Jatkossa homman nimi tuleekin sitten puoleltani olemaan se, että pelaan raakaa ja armotonta pudotuspeliä loppuun asti.
Tämä tottakai tarkoittaa sitä, että joudun tinkimään hauskuudesta ja hyvistä fiiliksistä mutta toisaalta tämä tälläinen sitten ryydittää tietäni kohden voittoa.
Jatkossa haluan olla kaikissa turnauksissa finaalipöydässä mukana..
Ja tulen olemaan! 8-)
MOTTO: Sinun ei tarvitse pitää minusta, sillä juuri se on tarkoitukseni.
