Tämä turnaus meni allekirjoittaneelta pahasti penkin alle. Tällä kertaa voin kuitenkin suosisti syyttää suurimmalta osin omaa itseäni. Ei, en syytä tällä erää Rouva Fortunaa, en muita pelaajia, enkä yleensäkään mitään ulkopuolista tekijää. Syypää huonoon peliini ja epäonnistumiseen katsoi minua tänäkin aamuna peilistä.
Silti, en malta olla lausumatta muutamaa sanaa puolustuksekseni:
1. On selvää että jokainen turnaus on aina asia erikseen. Yksikään pelaaja, olkoot ammattilainen tai amatööri, ei milloinkaan kykene tasaisesti nousemaan finaalipöytään tai voittamaan turnausta, olettaen että turnaus järjestetään kerran viikossa.
2. Olen viimeiset pari viikkoa joutunut heräämään kukonlaulun aikaan (04:30 se kukko äänijänteitään venyttelee!) ja tästä johtuen, kun turnaus alkaa vaikkapa 22:00, on tilanne kohdallani se, että olen tuutulaulua vaille valmis painumaan pehkuihin.
3. Edellä kerrotuista syistä siis johtuvat viimeaikaiset pohjanoteeraukseni turnauksissa.
Nyt, en ole menettänyt rahtuakaan itseluottamuksestani enkä siitä vakaasta käsityksestä, että olen juuri niin hyvä kuin mitä uskallan täällä pullistella!
Olen henkilökohtaisesti erittäin vakuuttunut siitä, että kun olen levännyt ja keskittynyt ja fiilikseni ovat kohdallaan, nousuni finaalipöytään on lähes selkiö, ehkäpä suhteella kahdeksan kertaa kymmenestä..
Siksi siis jaksan uhota, sillä olen parhaimmillani niin hyvä, että itseänikin pelottaa..
